Tässä kyseisessä kirjoituksessa aiheena on Ilmastonmuutoksen estäminen kulttuurisesta näkökulmasta! Jossa käsittelemme tiettyjä ilmastonmuutokseen estämiseen liittyviä mahdollisuuksia ja ratkaisuja!

Tämä kyseinen Ilmastonmuutoksen estäminen kulttuurisesta näkökulmasta – artikkeli ei ole millään tavalla sponsoroitu ja se on täysin kirjoittajan/kirjoittajien näkökulmia, mielipiteitä, ajatuksia ja tutkimuksien tuloksia.

Artikkeli pohjautuu Lahden Ammattikorkeakoulussa tehtyyn ryhmätehtävä työhön, missä me kolmen hengen ryhmä läpikävimme erilaisia mahdollisuuksia ilmastonmuutokseen liittyen. Ajatuksena – Miten me voisimme ratkaista tai estää sen tapahtumisen!?

Tehtävän otsikko oli – Meille annettiin 12 vuotta ilmastonvaikutuksen ratkaisemiseksi! Mitä se edellyttää Kulttuurisesta näkökulmasta! – , jonka alle me lähdimme kyseistä tehtävää sitten luomaan. Kiitokset ryhmässä oleville Joelille, Santerille ja Teolle, että saimme rakennettua ja kirjoitettua mielenkiintoisen julkaisun!

Kyseistä kirjoitusta ei löydy mistään julkaistuna ja siitä syystä ajattelin sen tänne kaikille siitä kiinnostuneille lukijoille jakaa! Tietty tietenkin muokaten sitä sopivammaksi blogi maailmaan luettavaksi. Toivottavasti kirjoituksesta löytyy sinulle tai jollekin muulle uusia ajatuksia ja havaintoja ilmastonmuutokseen liittyen!

Otsikot artikkelissa ovat seuraavat:

  • Ilmastonmuutoksen estäminen kulttuurisesta näkökulmasta!
  • Johdantoa Ilmastonmuutoksesta & Kulttuureista!
  • Mikä on Kulttuuri?
  • Ilmastonmuutos Historia!
  • Kulttuurilliset ratkaisut ilmastonmuutoksen estämiseksi!
  • Kulttuurilliset Ruoka & Tuotanto ratkaisut!
  • Eriäväisyydet Kulttuureissa & Ratkaisut ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi!
  • Kulttuurillisten yritysten ratkaisut ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi!
  • Kulttuurien sisäiset & ulkoiset konfliktit!
  • Muita ajatuksia Ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi!

Johdantoa Ilmastonmuutoksesta & Kulttuureista!

Ilmastonmuutos on ajankohtainen aihe historiassa, nykyajassa sekä tulevaisuudessa. Aihe kattaa monenlaisia näkökulmia, mielipiteitä ja ajatuksia. Ilmastonmuutoshan on merkittävä pitkän aikavälin tapahtuva muutos tila globaalissa ja paikallisessa ympäristöllisessä tilassa. Näitä muutoksia voi nähdä sadannoissa, tuulikuvioissa ja lämpötiloissa. Ilmastonmuutos voi aiheuttaa monia eri asioita merien lämpenemiseen tai kylmenemiseen, mannerlaattojen erilaisiin liikkeisiin, maapallon rataan, auringon aktiivisuuteen, erilaiseen vulkaaniin toimintaan ja nyt ajankohtaiseen ihmisten ja eläinten ympäristölliseen toimintaan.

Kulttuurillisesta näkökulmasta tutkien, mitä lähdimme ryhmässä selvittämään, ilmastonmuutos osoittautui laajaksi aihealueeksi. Tehtävänä oli selvittää edellytykset, mitä kulttuurillisesta näkökulmasta katsottuna erilaisten kulttuurien pitäisi tehdä tai varautua tekemään ilmastomuutoksen ratkaisemiseksi, johon oli erilaisten tukijoiden määritelmien mukaan noin 12 vuotta aikaa.

Kulttuuri itsessään jo kattaa monet eriasiat joita voidaan miettiä – mikä kuuluu ja minne, maanpäällä kun kuitenkin on erilaisia kulttuureja runsaasti ja niiden muodot muuttuvat alueittain. Jotkin kulttuurit ovat vuosisatojen aikana kadonneet, muotoutuneet tai yhdistyneet. Tässä muutoksen syklissä on myös syntynyt uusia kulttuureita.

Maapallolta löytyy tuhansia erilaisia alueittain olevia kulttuureja, joita ei välttämättä pysty nimeämään ja emme niitä alkaneet miettimään ja tutkimaan, sillä aiheesta tulisi aivan liian laaja. Siispä pysyttelemme näissä valtakulttuureissa, jotka sitten kattavat allensa monet muut kulttuurit.

Näitä pääkulttuureita ovat seuraavat länsimainen, arabialainen, intialainen, kaukoitäinen, afrikkalainen, australialainen/oseanialainen, ortodoksinen ja latinalaisamerikkalainen kulttuuri. Katsomme ja avaamme Ilmastonmuutoksen estäminen kulttuurisesta näkökulmasta teeman aihetta alustavasti historian kautta, jonka jälkeen alamme purkamaan näitä kulttuurillisia keinoja tämän ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi.


Ilmastonmuutoksen estäminen kulttuurisesta näkökulmasta!

Mikä on Kulttuuri?

Kulttuuri määritellään tietynlaiseksi elämäntavaksi, jonka historian aikana ihminen ovat omaksuneet itselleen. He ovat oppineet määrittämään sitä, arvostamaan sitä, uskomaan siihen sekä jossain määrin nauttimaan siitä. Kulttuuriin kuuluvaksi nähdään taide, kirjallisuus, ajattelun/tuntemisen määritteet, erilaiset toimintatavat/mallit, kehonkieli, elintavat, perinteet, yksilön perusoikeudet, vakaumukset ja arvojärjestelmät. Todella laaja käsite, johon vaikuttaa monet isot ja pienet eri tekijät maailmassa.

Jokainen yksilö tähän maailmaan syntyessään, alkaa omaksua tietynlaisia ajattelutapoja ja tuntemuksia ympärillä olevasta kulttuuristaan riippuen. Kulttuurin omaksuminen tapahtuu vahvinten lapsuusiässä. Se mikä luo kulttuurin, on monen tekijän summa. Kiteytettynä sen luo tietyn kansan, ryhmän, organisaation tai instituution arvot, uskomukset, toimintatavat, tavoitteet ja käytännöt. Kulttuuri ei synny yksilöteoista, vaan sen sijaan se on kollektiivista. Ihmiset jakavat kulttuurinsa sellaisten ihmisten kanssa, jotka elävät heidän kanssaan samankaltaisessa sosiaalisessa ympäristössä mm. Kaupunginosa, koulu tai työpaikka.

Voimme jakaa kulttuurin kahteen osaan. Näkyvään ja näkymättömään. Kulttuurin näkyviä osia on helpompi määritellä sekä vertailla. Niistä on myös helpompi sen vuoksi keskustella. Hyviä esimerkkejä kulttuurien näkyvistä osista ovat ruoka, niiden valmistustavat, vaatteet, rakennukset sekä ihmisten välinen vuorovaikutus. Nämä asiat muuttuvat näkymättömiä asioita huomattavasti nopeammin. Kulttuurin näkymättömiin asioihin kuuluvat arvot, normit sekä käsitteet, joiden avulla ajattelemme ja joilla ilmaisemme itseämme. Kulttuurissa olevat näkymättömät asiat ovat yleisesti vaikeampi tunnistaa ja niiden merkitystä ymmärtää.

On myös toinen tapa luokitella kulttuurin osa-alueita, joka on jakaa ne arvoihin ja käytäntöihin. Käytäntöihin luokittuu rituaalit, sankarit sekä symbolit. Kaikki näistä ovat näkyviä, mutta niiden kulttuurinen merkitys on kuitenkin näkymätön ja niiden merkitystä osaa vain tulkita kyseiseen kulttuuriin kuuluva henkilö. Rituaaleilla tarkoitetaan yhteisiä aktiviteetteja, jotka ovat teknisesti tarpeettomia halutun asian saavuttamiseksi, mutta silti niitä pidetään alitajuisesti sosiaalisesti välttämättöminä ja erittäin tärkeinä.

Ihmiset suorittavat näitä enemmän itsensä ja oman alitajuntansa takia. Hyviä arkisia esimerkkejä ovat mm. Erilaiset tavat tervehtiä, kunnioituksen osoituksen, uskonnolliset ja sosiaaliset seremoniat, sekä häät ja hautajaiset. Kulttuurit luovat myös itsellensä sankareita, joko todellisista taikka fiktiivisistä hahmoista, joiden luonteenpiirteitä arvostetaan.

Näistä henkilöistä syntyy myös kulttuureille alitajuisia käytösmalleja. Symbolit ovat näistä kolmesta nopeiten muuttuva alue. Se sisältää sanoja, eleitä, kuvia ja tavaroita, joilla on kulttuurin jakaville henkilöille erityismerkitys, mutta ulkopuolisille ei niinkään. Uusien symbolien kehittyminen voi tapahtua sitä tarkoittamatta, sekä vanhat voivat jättäytyä pois ajan jättäminä. Näitä tapoja voi esimerkiksi kopioida toisista kulttuureista toiseen.

Jokaisen kulttuurin ydin on kuitenkin arvot. Arvot ovat ihmisille taipumuksia luokitella asioita huonompaan ja parempaan. Esimerkkejä tälle ovat mm. Hyvä-paha, kielletty – sallittu, epänormaali – normaali. Arvoista puhuminen on haastavaa, koska siinä täytyy perustella vastapuolelle, miksi toista asiaa pidetään parempana kuin toista. Arvoista keskustellessa täytyy myös kyseenalaistaa omia mielipiteitään, motiiveja, tunteita sekä tabuja.


Ilmastonmuutos Historia!

Minkälaisena vaikutuksena ilmastonmuutos näkyy näissä kulttuureissa historiallisesta näkökulmasta? Ennen kuin alkaa miettiä ilmastonmuutosta tulevaisuudessa, täytyy ajatella ja tutkia mitä ilmastonmuutos on ollut historiassa ihmisten aikana. Tämä antaa sekä luo hyvän pohjan miettimiselle ja ajatuksille, mitä tulee myös tulevaisuudessa tapahtumaan.

Maapallolla on ollut paljon erilaisia ilmastonmuutoksia vuosisatojen aikana, jotka ovat sitten vaikuttaneet täällä oleviin eläimiin, luontoon ja maaperään. Ihmisille tämä on aiheuttanut väestönmuuttoa, kuolemaa ja erilaisia vaikeuksia. Ilmastonmuutos on myös mahdollistanut ihmiselle muutoshalukkuuden ja tätä kautta hän on muokannut ja oppinut uutta tietoa ja kykyä keskuuteemme. Ilmastonmuutoksen aikana kulttuurit ovat mukautuneet ympäristön myötä, jolloin he ovat kehittyneet muuntamaan omaa kulttuuriansa sopivammaksi ympäristöä ja yhteiskuntaa ajatellen.

Esimerkiksi. Metsästys, ruuanlaitto, erilaiset työvälineet, vaatteet ja kielet ovat muuttuneet. Tietenkään ilmastonmuutos ei ole näitä kaikkia täysin muokannut vaan siihen on myös vaikuttanut monet muut tekijät. Ilmastonmuutos on kuitenkin luonut puitteet ja tilanteet kulttuurin pakolliseen tai haluttuun muuttumiseen. Tämä osaltaan on sitten mahdollistanut kulttuurien erilaisuuden nykyisessäkin yhteiskunnassamme maapallolla.


Kulttuurilliset ratkaisut ilmastonmuutoksen estämiseksi!

Erilaisia kulttuurillisia ratkaisuja ilmastonmuutoksen estämiseksi löytyy useita ja tässä kyseisessä osiossa käsittelemme niitä mahdollisia määreitä mitä erilaiset kulttuurit voivat tehdä ja toteuttaa. Asia kun on todella laaja, joten käsittelemme niitä eriävin teemojen alla!

Toivottavasti pysyt artikkelin Ilmastonmuutoksen estäminen kulttuurisesta näkökulmasta teeman mukana ja ymmärrettävissä määreissä.

Alaotsikot ovat seuraavat:

  • Kulttuurilliset Ruoka & Tuotanto ratkaisut!
  • Eriäväisyydet Kulttuureissa & Ratkaisut ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi!
  • Kulttuurillisten yritysten ratkaisut ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi!
  • Kulttuurien sisäiset & ulkoiset konfliktit!

Ilmastonmuutoksen estäminen kulttuurisesta näkökulmasta!

Kulttuurilliset Ruoka & Tuotanto ratkaisut!

Ihminen tarvitsee elääkseen ruokaa ja ruoka onkin meille jokaiselle olennaisosa arkea ja juhlaa. Ruoka on osa eri kulttuureita, osa identiteettiäkin, sen lisäksi, että saamme ruoasta tarvitsemiamme kehon rakennusaineita. Ruoan alkuperästä sekä ruokavalion laadusta ja terveysvaikutuksista ollaan yhä kiinnostuneempia.

Nykyajan ihmiselle on olennainen tieto myös se, millaisen reitin ruoka kulkee “pellolta” pöytään. Ruoan tuottaminen aiheuttaa aina jonkinlaisia vaikutuksia ympäristöön ja luontoon, ihminen on osa ravintoketjua siinä missä muutkin eliöt. Ruoan tuotannon ja kulutuksen ympäristövaikutuksiin voi kuitenkin vaikuttaa, niin kodissa, kaupassa kuin tuotantotilallakin tehtävillä valinnoilla. Myös ruoan tuotannon ja kulutuksen ilmastovaikutuksista tiedetään nykyään paljon.

Kolme suurinta energian kuluttajaa ja ympäristövaikutusten aiheuttajaa kotitalouksissa ovat asuminen, liikkuminen ja ruoka. Ne myös muodostavat yhdessä yli 70% kotitalouksien ilmastovaikutuksista.

Ruoan ilmasto – vaikutukset kertyvät ruoan koko elinkaaren ajalta; alkutuotannossa maatilalla, elintarviketeollisuudessa, kaupassa, ravintoloissa, kuljetuksissa, ostosmatkoilla ja ruoan valmistuksessa ja säilytyksessä sekä ruokajätteestä. Ruoan ilmastopäästöihin voimme vaikuttaa kulutusvalinnoillamme: minkälaista ruokaa syömme ja paljonko sitä ostamme.

Tärkeintä on myös miettiä minkälaisia ruoka pakkauksia ostamme, ovatko ne erittäin muovi pitoisesti pakattuja vai jotenkin muuten ekologisesti valmistettuja.

Kulttuureissa voimme ja pystymme ostotottumuksien kautta vaikuttamaan juurikin näiden tuotteiden valmistajiin ja mahdollistamme tätä kautta muutoksia ympäristölliseen tulevaisuuteen. Tästä syystä erilaisien kulttuurien täytyisi ja pitäisi miettiä omia ruokaan liittyviä kokonaisuuksiaan.

Löytyykö sieltä jotain mikä edesvaikuttaa ilmastonmuutosta ja voisiko näitä käytäntöjä ehkä muuttaa! Ei välttämättä poistamalla vaan mukauttamalla niitä sopivammaksi ratkaisuksi estämään ilmastonmuutosta.


Ilmastonmuutoksen estäminen kulttuurisesta näkökulmasta!

Eriäväisyydet Kulttuureissa & Ratkaisut ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi!

Kulttuurit ovat edelleen eriarvoisissa asemissa ympäri maapallolla. Toisilla on enemmän valtaa ja toisilla on vähemmän. Toinen kulttuuri voidaan nähdä mielenkiintoisempana, järkevämpänä tai ajankohtaisempana. Kulttuurit jakavat ja yhdistävät samanaikaisesti ihmisiä, mutta selvästi valtakulttuurien tuomat ihanteet kuin myös paheet vaikuttavat ympäristöömme erittäin paljon.

Ihanteet voivat olla jonkin muun kulttuurin näkökulmasta vahingollisia ja paheet myös saman tapaisesti voivat vaikuttaa eri näkökulmasta katsottuna oikeutettuna valintana eri kulttuurissa.

Miten tämän kaiken ratkaisemme annetussa 12 vuodessa? Tähän ei ole selvää ratkaisua, joka pelastaisi kaikki ihmiset maapallolla. Muutos on kuitenkin jo nähtävissä, kun ihmismassat ovat alkaneet liikkumaan parempia ja/tai mielenkiintoisempia alueellisia kohteita päin. Erilaiset kulttuurit voivat kuitenkin vaikuttaa tilanteeseen suuresti suuntaan, kuin myös toiseen. Näitä kulttuurillisia ratkaisuja on, mitä ainakin itse pohdimme ja löysimme.

Kulttuurien täytyy oppia mukautumaan ympäristöön, olkoon se uusi ympäristö, minne ovat jo saapuneet tai vanha, joka on muutoksen ytimessä esimerkiksi maahanmuuton seurauksena. Erilaiset kulttuurit ja siellä asuvat ihmiset täytyy ajatella globaalisti, jättää eriävät konfliktit sivuun sekä keskittyä rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuutta ilmastonmuutoksen estämiseksi. Ihmisten täytyy rakentaa selvä suunta mitä lähtevät selvittämään, purkamaan ja mahdollistamaan kaikkien hyväksi.

Erilaiset kulttuurit voivat oppia muiden vastoinkäymisistä uusia tapoja työskennellä, kuin myös rohkaista toisia muuttamaan tapojaan, jotka voivat olla ilmastonmuutoksen kannalta haitallisia. Kulttuureiden omat tavat ja käsitteet ympäristöön suhteen voivat aiheuttaa vaikeuksia toisessa kulttuurissa, jotka toinen kulttuuri voi nähdä oikeana tai vääränä työskentelytapana tai toimintamallina. Sekä toinen ei voi välttämättä kulttuurillisten ominaisuuksiensa takia kykene näitä toteuttamaan.

Esimerkiksi alkuperäiskansat ja erilaiset kehitysmaat, missä ei ole välttämättä mahdollisuuksia toteuttaa ehkäiseviä toimia ilmastonmuutosta vastaan, mitä muut kulttuurit voivat haluta tai näkevät suurena ratkaisuna ongelmaan. Näitä toimintatapoja ei välttämättä pystytä kuitenkaan saavuttamaan nykyisillä intresseillä ja työkaluilla. Erilaisissa kulttuuriympäristöissä ei välttämättä ole samankaltaista tietoisuutta ilmastonmuutoksen tuomista ongelmista ja vaikutuksista.

Täten muiden kulttuurien täytyy valistaa tai näyttää suuntaa näille kulttuureille, miten he voivat toimia ehkäisevästi ilmastonmuutosta vastaan. Täytyy myös rakentaa ja miettiä uusia menetelmiä ja tapoja näiden ongelmien ratkaisemiseksi globaalisesti yhteisymmärryksessä.

Kulttuurien täytyy karsia ja muuttaa tottumuksiaan sekä tapojaan asioissa, jotka nähdään kulutuksen kulttuurillisina heijastumina. Jossain kulttuureissa materiaalin saaminen ja kerääminen nähdään saavutuksena parempaan elämään, kuin taas toisessa kulttuurissa tämä voi olla täysin päinvastainen näkymä.

Täytyy siis miettiä ja ajatella kaikkien kulttuurien omia kulutuskäytäntöjään ja etsiä mahdollisia tapoja parantaa ostotottumuksia ekologisemmaksi. Kuitenkin täytyy muistaa se, että ihmisten kuluttaminen on suoraan verrannollinen ihmisten rahansaantiin ja täten hyvinvointiin. Täydellisiä ekologisia muutoksia ei voida siis saavuttaa tämän 12 vuoden aikana. Näitä muutoksia on kuitenkin tärkeä aloittaa. Kulttuurien täytyy siis ajatella ekologisesti ja miettiä järkeviä ratkaisuja, miten ne voisivat vaikuttaa ilmastonmuutoksen ehkäisyyn.


Ilmastonmuutoksen estäminen kulttuurisesta näkökulmasta!

Kulttuurillisten yritysten ratkaisut ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi!

Monet yritykset ovat suoraan kulttuuriympäristöön sidoksissa, eli he toimivat tietyllä alueella. Heidän täytyy osaltaan ajatella myös muutoksia ympäristössä. Yritykset eivät esimerkiksi saisi siirtää tuotantoaan muihin maihin sillä ajatuksella, että he pystyisivät huijaamaan tai siirtämään tuottamiaan ilmastopäästöjä ja tällä tavoin välttämään kansainvälisisiä sopimuksia. Jotka eivät välttämättä vaikuta toisessa kulttuuriympäristössä samalla tavalla, esimerkiksi niitä päästöjä ei tilastoida, kontroloida eikä niitä sääntöjä noudateta.

Tämäkin asia voidaan nähdä myös hyvänä, sillä kaiken tuotannon ollessa yhdellä alueella voidaan sitä helpommin rajoittaa ja säädellä, sekä näin ehkäistä siitä syntyviä ympäristöongelmia. Mutta kuin myös tätä ei välttämättä nähdä muiden kulttuurien ympäristön sisällä olevan kestävän kehityksen kulkuna, koska ympäristöasiat pitäisi kuitenkin ratkaista myös omassa maassa, eikä vain tietyillä alueilla.

Tarkoittaen sitä, että maiden täytyy itse rakentaa ympäristölliset toimintatavat, jotka toimivat omassa maassa ja sen kulttuurissa, esimerkiksi kierrätys ja tuotteiden hiilijalanjäljet. Jokainen kulttuurillinen yhteisö olisi suotavaa rakentaa itselleensä kestävän kehityksen suuntainen toimintamalli omaan toimintaympäristöönsä. Jotta kulttuurillinen yhteisöllisyys ei häviä, toimintakyky kulttuurilla olisi toimiva ja tulevaisuutta ajatellen pitkäikäinen sekä ei olisi riippuvainen muista kulttuureista! (Heidän tuotteistaan ja materiaalistaan).

Kuitenkaan jokaisen kulttuurin ei ole suotavaa rakentaa samoja tuotannollisia ratkaisuja omiin alueisiinsa vaan tehdä sovussa muiden kanssa tasapainoisessa ne, jotta koheesio luonnon tasapainossa pysyy!

Joillakin kulttuureilla on erityslaatuisempi maatalous tai joillakin on suurempi ylilyömä asema taloudessa, täten ilmastonmuutoksen ehkäisyn näkökulmasta ajateltuna muiden kulttuurien täytyy muuttaa kansainvälisiä sopimuksia tai muita paikallisia sopimuksia ei niin byrokraattiseksi.

Jotta myös pienemmät toimijat alueella voivat myös kehittää toimintaansa helpommin ja ekologisemmin, jolloin myös ympäristöt eivät ole riippuvaisia toisten kulttuurin tuomasta tavarasta. Esimerkiksi. Ruoasta.

Kuitenkin täytyy muistaa ja miettiä, että joillakin mailla on parempi mahdollisuus työstää varsinkin uusiutuvan energian suuntaiseen toimintatapaan olevia ratkaisuja. Muiden kulttuurien täytyisi kannustaa ja kehittää muiden kulttuurien työntekijöitä kouluttautumaan ja suuntaamaan työskentely tapojaan, välineitään ja tuotteitaan ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Esimerkiksi Afrikkaisille eri kulttuureille aurinkoenergia tyyppisiä ratkaisuja ja Etelä-Amerikan erilaisille kulttuureille kestävän kehityksen hoitoa sademetsien hoitoon liittyen.

Kulttuurien täytyy miettiä ja kehittää “yhteiskulttuurillinen kieli”, millä puhua jota kaikki ymmärtää ja täten määrittää tämän kautta yhteiset säännöt. Kielihän on nykyään jo määritetty englannin kieleksi, joten eri kulttuurien täytyy käyttää tätä viestinnässä toisten kulttuurien kanssa saadakseen ilmastomuutoksen näkökulmasta parhaimman tuloksen sen estämiseksi. 

Kulttuurit ovat kuitenkin kaikki tärkeitä. Tästä syystä pitäisikin luoda “sääntöjä”, jotka pystyttäisiin kääntämään eri kielille. Näin ne eivät aiheuttaisi väärinkäsityksiä ja ongelmia. Globaalinen kieli yritysten ulkopuolisessa viestinnässä, pitäisi olla kuitenkin englannin kieli.


Ilmastonmuutoksen estäminen kulttuurisesta näkökulmasta!

Kulttuurien sisäiset & ulkoiset konfliktit!

Joidenkin kulttuurien sisällä on nykyään erilaisia konflikteja, joihin ei löydy selvää ratkaisua tai vastausta nykyisten sukupolvien aikana. Täten kulttuurien täytyisi kuitenkin yrittää tulla sopuun ja miettiä keinoja näiden asioiden ratkaisemiseksi.

Kolmansien kulttuurien ei kuitenkaan olisi suositeltavaa puuttua asiaan, koska tämä voi aiheuttaa lisää ongelmia ympäristössä ja yhteisessä koheesiossa. Jolloin haluttuja muutoksia talouteen ja sitä kautta ilmastonmuutokseen ei välttämättä päästä toteuttamaan näiden toimijoiden puuttumisen takia.

Kulttuurien sisällä ihmisiä täytyy valistaa erilaisilla tavoilla ilmastonmuutokseen liittyvissä asioissa. Esimerkiksi museoissa voitaisiin pitää erilaisia näyttelyitä, missä kerrotaan ilmastonmuutoksen tuomista haitoista. Voitaisiin luoda myös teatteriesityksiä, jossa korostetaan ilmastonmuutoksen tuomia vaaroja. Myös kouluissa tulisi keskustella aiheesta ja esimerkiksi antaa opiskelijoille tehtäviä luoda ajankohtaisia tutkimuksia ilmastonmuutoksen ehkäisyyn liittyen.

Kulttuurien täytyy oppia kestävän kehityksen toimintamalli ja on opittava kierrättämään ja uusiokäyttämään. Kulttuurin on taas taattava menetelmät tämän toteuttamiseen niin, että se on helppoa ja vaivatonta. Esimerkkejä tärkeistä pointeista, mitä kulttuurien täytyy omaksua ovat: ekologinen-, sosiaalinen-, taloudellinen- ja inhimillinen kestävyys.

Ekologisessa – kestävyydessä on edellytettävä, että ihmisen toiminta asettuu luonnon kantokyvyn rajoihin eikä luonnon monimuotoisuus tai ekosysteemi vaarannu.

Sosiaalisessa – kestävyydessä ajatuksena on kiinnipitäminen ihmisarvosta, tasa-arvosta, oikeudenmukaisuudesta ja myötätunnosta.

Taloudellisessa – kestävyydessä ajatus ei perustu velkaantumiseen, eikä henkisen tai materiaalisten voimavarojen tuhlaamiseen vaan perustuu juurikin elinkeinoelämän sopusointuun luonnon kanssa, jolloin luonnosta otettuja raaka-aineita käytetään tehokkaasti.

Inhimillisen – kestävyyden ideana on pitää terveydellisistä asioista kiinni, jolloin kulttuuriin kuuluvien ihmisten terveydestä huolehditaan eikä heidän terveyttä vaaranneta tai se ole vaarassa.

Kulttuurien sisällä täytyy myös ajatella sitä mahdollisuutta, että lapsia tehtäisiin vähemmän tulevaisuudessa, tämän hetkinen arvio syntyvyydestä vuosittain on 83 miljoonaa. Jolloin ympäristö tarve lisääntyy tuotannollisesti ja tätä kautta ihmisten kulutuksen suurentuminen vaikuttaa ilmastonmuutokseen pahentavasti.

Kaikkien kulttuurien kuitenkaan tätä lapsi vähentämistä ei tarvitsisi lähteä tekemään, koska erilaisten kulttuurien kuitenkin kannattaisi ja pitäisi saada pitää identiteettinsä maapallon kulttuurien monimuotoisuuden vuoksi. Monien kulttuurien populaatiot ovat muutoinkin laskusuunnassa, jolloin tietynlainen häviäminen on mahdollista. Kaiken syntyvyyden osalta, kuitenkin paras ratkaisu olisi, että kaikki kulttuurit lähtisivät mukaan tälle vähentämisen tarpeelle, jos halutaan ilmastonmuutosta ehkäistä tehokkaasti.

Erilaisia Ilmastonmuutoksen estäminen kulttuurisesta näkökulmasta – olevia mahdollisuuksia siis löytyy. Monet asioista ovat jokseenkin vaikeasti toteutettavia, mutta kuitenkin realistisia jos niitä lähtee ajamaan tai viemään oikeanlaisella tavalla. Muutos täytyy lähteä tietenkin jokaisen meidän omista toiminnoistamme, koska me kuitenkin yksilönä kuulumme johonkin massa liikehdintään joka sitten suurena kokonaisuutena on kulttuurillinen yhteisö.


Muita ajatuksia Ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi!

Ilmastonmuutos ei ole uusi asia, mutta nykynäkökulmasta katsottuna nykyinen ilmastonmuutos on vaarallisempi tekijä kuin ennen, joka vaikuttaa kaikkeen. Miksi näin? Koska jos ajatellaan ja tutkitaan, niin ihmisiä on ollut ennen paljon vähemmän kuin nykyään ja he ovat jakautuneet pienempiin ja laajempiin alueisiin.

Jolloin konfliktia ei ole niin paljon syntynyt suurien etäisyyksien takia ja nyt kun elämme nykyisin suuresti kulttuuri pohjaisella maapallolla suurella ihmisen määrällä lähekkäin isoissa kaupungeissa, josta juurikin löytyy paljon erilaisia kulttuureita.

Human Population Through Time!

Nämä kaikki kulttuurit eivät ole yhteensopivia ja tämä tulee aiheuttamaan suuria kuin myös pieniä konflikteja ihmisten välillä ja täten ympäristö missä ihmiset tulevat elämään tulee myös muokkautumaan ja muuntautumaan erilaiseksi kuin ennen. Varsinkin suuret kaupungit tulevat olemaan kulttuuri rikasta aluetta, mistä löytyy omat kaupunginosat omien kulttuurien ja siellä olevien sääntöjen, uskontojen/ajatuksien kanssa.

Jos kulttuuri ei ole yhtenäinen tai ei ole havaittavissa suurta pääkulttuuria, joka olisi vallassa. On todennäköistä, että eriävät kulttuurit eivät ole yhtenäisiä sääntöjen ja ajatuksiensa kanssa. Jos halutaan ratkaista tärkeitä asioita ilmastonmuutoksen ehkäisy ratkaisuja, niin on epätodennäköistä että vaadittavia ratkaisuja ei löydetä yhteisymmärryksessä määritetyn ajan taseen aikana.

Ilmastonmuutoksen estämiseksi tai hillitsemiseksi löytyy paljonkin erilaisia toimintamalleja, mitä ihmiset pystyvät nykyisten puittein työstämään yhdessä. On kuitenkin havaittavaa, että kaikkia menetelmiä ei pystytä tekemään kulttuurien monimuotoisuuden takia.

Maailma kun kuitenkin on eriävä mielipide keidas, mikä ei ole missään nimessä lähelläkään sitä yhtenäisyyttä, mitä ihmiset haluaisivat tai kuvittelevat sen olevan. Kuitenkin tähän kaikkeen löytyy mahdollisuus ilmastonmuutokseen estämiseen liittyen, kaikki tätä muutosta “elintapoja, käyttäytymistä” ei tule omassa elämässään tekemään. Mutta suurinosa kuitenkin näin tekee!

Suotavaa olisi, että mukaan lähtisi suurmaiden edustajat ja yritykset. Tämän kautta ihmiset tavallaan pakotetaan haluttuun muutokseen, vaikka näin ihmiset eivät haluaisi tehdä. Kuitenkin erilaiset resurssit maapallolla eivät ole rajattomat ja siitä syystä, niiden käyttöä pitää säännöstellä siten, että ne ovat oikealla tavalla käytettyjä ja sen jälkeen kierrätettyjä uusio käyttöön.


Toivottavasti kyseisestä ilmastonmuutoksen estäminen kulttuurisesta näkökulmasta! – artikkeli oli sinulle mielenkiintoinen ja se avasi sinulle uusia ajatuksia ilmastonmuutokseen liittyen!

Ei mulla muuta tällä kertaa!

Juhamatti Niskasaari
%d bloggaajaa tykkää tästä: